Ruokajuttua

Blogia aloittaessa lupasin raportoida tuon Jutan & Bullin ruokavalion toimimisesta minulla. Noh, nyt kävi kuitenkin niin, etten jaksanut noudattaa sitä pilkulleen kuin á puoli päivää. ;) Ja pilkunviilaaja huomauttaisi, että keittiövaakani paristo oli lopussa, eli grammatkin menivät vanhalla mutulla ja silmämääräisesti. (Esim. 400 g. jauheliha raakasti vain neljään osaan.) Mutta siis parin vuoden takaisesta kokemuksesta voin kertoa, että dieetti toimii takuulla, jos vain jaksaa mennä juuri ohjeiden mukaan.

Kuten aiemmassa blogitekstissä mainitsin, epäilin hieman energian riittävyyttä, koska harrastan salin lisäksi niin paljon aerobista liikuntaa. Lisäksi varsinaisen dieettaamisen tarve on minulla pieni, kun taas suurempi intressi oli saada syömisiin jotain järkeä, sekä kirmailla hyvävoimaisena pelikentillä ja salilla. Sitä paitsi olen vihainen kuin persiille ammuttu karhu aina, kun saan liian vähän ruokaa.

Go fat go on hyvä runko ruokavaliolle. Olen huomannut sen ansiosta lisäksi kiinnittäneeni syömisiini paljon tavallista enemmän huomiota viimeisen viikon aikana. Olen kuitenkin lisännyt ruokavalioon hieman täysjyvätuotteiden määrää kuitujen varmistamiseksi, vihreiden kasvisten määrän olen vaihtanut 200 grammasta rajoittamattomaksi, ja lorauttanut salaatinkastikkeeksi oliiviöljyä, sekä ripotellut pähkinöitä annoksen päälle. Toisena päivänä saatan ottaa hyvät rasvat avokadosta, ja tänään kävin ostamassa Liidelistä sitä aitoa jenkkiläistä maapähkinävoita eli peanut butteria. Jenkeissä suoraan sanottuna ällöksyin sitä, mutta nyt päätin antaa sille uuden mahdollisuuden. Ja kas, sehän oli ihan hyvää. :)

Ei tarvitse varmaankaan mainita, että kun kroppa saa riittävän määrän oikeanlaista ruokaa, jonka hh/pr/r -tasapaino on kunnossa, ovat herkkujen mieliteot lakanneet lähes kokonaan. Tosin ajattelin yhden hieman ”vapaamman” syömisen päivän sallia itselleni kerran viikkoon. Ihmismieli kun on jännä: jos jokin on kokonaan kiellettyä, se alkaa heti äärettömästi kiehtoa. Niin kuin huomaatte, olen siis soveltanut aika rankalla kädellä, eikä oikeastaan samasta ruokavaliosta voida enää puhuakaan. Ja vaikka yritin malttaa punnita itseni vain kerran viikossa, maanantai-aamuna, oli yksi päivä astuttava vaa'alle, kun kroppa tuntui jo (muka) kiristyneeltä, ja aivan oikein, paino oli vähän laskusuhdanteessa. :D

Tänään ajattelin jättää salin välistä ja jumppailla hieman kotona, sekä käydä illan mittaan palauttelevalla juoksulenkillä, sillä viikonloppuna harrastan sellaista toimeliaisuutta, jota ei olekaan tullut harrastettua sitten yläasteen luokkienvälisten: kaverini nimittäin keräsi porukan säbäturnaukseen, ja pyysi minua mukaan! Kolme ja puoli kuukautta olen kerran viikkossa käynyt niillä kentillä sähläämässä, ja sitä edellisistä kerroista sitten onkin aikaa. Vähän kieltämättä jänskättää!